[an error occurred while processing this directive] University of Oulu | Electrical and Information Engineering
[an error occurred while processing this directive] Oulun yliopisto - Etusivulle University of Oulu in English

[an error occurred while processing this directive]

HOME PAGE


STUDIES


LABORATORIES


CONTACT


>> Search and other information services


>> Suomeksi


Opiskelijaksi? Yhteishaku käynnissä

Tietoturvabanneri

[an error occurred while processing this directive] ee.oulu.fi

[an error occurred while processing this directive] Electrical and Information Engineering

[an error occurred while processing this directive]

University of Oulu > Faculty of Technology > Electrical and Information Engineering

[an error occurred while processing this directive]

 

<<< Takaisin

Suomalaisten tohtorinopintojen toteutus kiinnostaa nobelisti, akateemikko Zhores I. Alferovia

Oulun yliopiston tekniikan kunniatohtoriksi lauantaina 20. toukokuuta promovoitu akateemikko, nobelisti, tohtori Zhores Ivanovich Alferov, A.F. Ioffe-instituutista Venäjältä toivoo tiiviimpää yhteistyötä sähkö- ja tietotekniikan osaston kanssa. Erityisesti akateemikkoa kiinnostavat suomalaiset tekniikan alan tohtorinopinnot, joista hänelle kerrottiin osastolla järjestetyssä tilaisuudessa perjantaina 19. toukokuuta.

Sähkö- ja tietotekniikan osastolla ja sen erityisesti elektroniikan laboratoriolla on ollut pitkäaikaista yhteistyötä (1990-luvun puolivälistä) Pietarissa Venäjällä sijaitsevan A. F. Ioffe –instituutin kanssa. Yhteistyö jatkuu tiiviinä edelleen, kertoo professori Juha Kostamovaara elektroniikan laboratoriosta.

”1990-luvun alussa venäläisessä tieteessä elettiin taloudellisessa mielessä kovia aikoja. Monet ryhmämme etsiytyivät yhteistyöhön ulkomaalaisten partnerien kanssa, ja kun kävin täällä, niin oli selvää, että haluamme yhteistyöhön Oulun yliopiston kanssa”, kertoo Oulun yliopistossa ensimmäisen kerran vuonna 1987 vieraillut Alferov.

Alferovin mielestä yhteistyö on ollut molemmin puolin hedelmällistä, ja sitä on ollut helppo jatkaa näihin päiviin saakka. ”Olemme tutustuneet toisiimme henkilöinä, ja tehneet töitä yhteisissä projekteissa”, hän kertoo tyytyväisenä.

Yhteistyö on suuntautunut erityisesti nopeiden ja tehokkaiden laserdiodien sekä nopeiden ja suurivirtaisten puolijohdekytkimien kehityksen alueella. Se on johtanut mm. kolmeen peräkkäiseen kansainväliseen INTAS-projektiin, joissa Oulun yliopisto on toiminut koordinaattorina ja Ioffe-instituutin alaa sivuava laboratorio keskeisenä toimijana.

Ko. tutkimusalueella on saavutettu erinomaisia tuloksia, joita on julkaistu alan tärkeimmillä kansainvälisillä foorumeilla. Varsinaisen tutkimusyhteistyön ohella A. F. Ioffe -instituutin ja sähkö- ja tietotekniikan osaston välillä on ollut lukuisasti tutkijavierailuja ja muuta mm. Oulun yliopiston mikro- ja nanotekniikan keskuksen suunnitteluun liittyvää yhteistyötä.

”Kovimmat ajat ovat ohitse! Venäjän tieteellä menee nyt paremmin, mutta helppoa tieteellä ei ole vieläkään. Korostan edelleen menneiden vaikeiden vuosien aikana syntyneitä hyviä suhteita Oulun yliopistoon, jotka johtavat (toivon niin!) yhteisiin tutkimusprojekteihin kummankin osapuolen välillä.”

Zhores Alferov kertoi olevansa kiinnostunut suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä, sillä seuraavaksi Venäjä panostaa tutkimuksen ja korkeakoulujärjestelmän parhaiden puolien yhdistämiseen yliopisto-opetuksessa. ”Haluaisin erityisesti keskustella Oulun yliopiston edustajien kanssa koulutuksen alan yhteistyöstä, ja erityisesti saada tietoja ja vaikutteita tohtoriopintojen toteuttamisesta täällä teillä. Tähän on tarvetta, sillä nykypäivän Venäjä halua lisätä yliopistoissa tehtävän tutkimuksen ja liiketoiminnan yhteistyötä tekniikan alalla.”

Pitkää ja tuloksekasta yhteistyötä kunnioittaakseen Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta kutsui tiedekunnan yhdeksi kunniatohtoriksi vuoden 2006 tohtoripromootioon akateemikko Zhores I. Alferovin (optoelektroniikka).

Kutsu on kunnianosoitus erityisesti myös akateemikko Alferovin henkilökohtaiselle tutkijanuralle ja sen saavutuksille. Alferov on maailmanlaajuisesti tunnettu mm. optoelektroniikassa tärkeän heteroliitostekniikan keskeisenä kehittäjänä, minkä tunnustuksena hänelle myönnettiin vuonna 2000 fysiikan Nobel-palkinto (yhdessä Herbert Kroemerin kanssa).

Modernin optisen tietoliikenteen sekä laajemminkin nopean elektroniikan komponentit perustuvat olennaisesti juuri heteroliitostekniikalle, joten Alferovin tutkimustyön voidaan katsoa olleen ratkaisevassa roolissa modernin tietoliikenteen ja elektroniikan kehittymisessä nykyiseen tilaansa.

Alferov jakoi Nobelin fysiikan palkinnon vuonna 2000 yhdessä saksalaisen Herbert Kroemerin (University of California, USA) ja vuonna 1958 ensimmäisen yhdennetyn piirin valmistaneen amerikkalaisen Jack S. Kilbyn (Texas Instruments, USA) kanssa. Kolmikko sai palkinnon perustavan laatuisesta työstä informaatioteknologian alalla. Joista Alferovin ja Kroemerin ansioita Nobel-palkintolautakunnan mukaan ovat olleet nopeaan ja optoelektroniikkaan kehitetyt puolijohteiden heterorakenteet ja Jack Kilbyn ansiona yhdennetyn piirin keksiminen.

Nobelin fysiikan palkinto on yksi viidestä alkuperäisestä Nobel-palkinnosta. Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia myöntää palkinnon vuosittain ansioituneille fyysikoille. Palkinnon ovat saaneet mm. Wilhelm Röntgen vuonna 1901 ja Henri Becquerel, Pierre Curie ja Marie Curie vuonna 1903, Max Planck vuonna 1918 ja Niels Bohr vuonna 1922 sekä William Shockley, John Burdeen ja Walter Brattain vuonna 1956.

Oulun yliopisto vihki 23 kunniatohtoria 20. toukokuuta 2006 pidettävässä seitsemännessä tohtoripromootiossa. Kunniatohtoriksi vihkiminen on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi henkilölle osoittaa.

Oulun yliopisto vihkii kunniatohtoreiksi henkilöitä, jotka ovat ansioituneita Oulun yliopistossa edustettuina olevilla tieteenaloilla tai yliopiston toiminnan kannalta vaikuttaneet yhteiskunnallisesti merkittävästi. Yliopiston tiedekunnat ovat päättävät keitä ne esittävät kunniatohtoreiksi





  Webmaster