28.05.2010 Mobiililaitteet aidosti liikkuviksi
Nykyihmiset käyttävät sosiaalista mediaa ja ovat mukana erilaisissa verkkoyhteisöissä yhä enemmän mobiilisti. Heillä on tarve saada päivitykset ja feedit itselle, ja toisaalta jakaa omaa sisältöä muille. Kannettavien laitteiden laskentateho, käytettävissä oleva muisti ja datayhteyksien nopeus lisääntyvät. Niinpä niillä suoritettavien tehtävien ja niillä käytettävien palveluiden määrä tulee entisestään kasvamaan.
Tämän hetken mobiilikäyttöliittymät eivät ole kovinkaan mobiileja. Mobiilisuus tarkoittaa tällä hetkellä lähinnä sitä, että laite on mukana kannettava. Sen käyttäminen kuitenkin vaatii, että ihminen keskeyttää ainakin hetkeksi sen mitä tekee ja keskittyy käyttämään itse laitetta.
Sami Ronkaisen väitöstyössä ultramobiiliksi nimetty laite on sellainen, jota ihminen voi käyttää oikeasti liikkeellä ollessaan, kaiken muun toiminnan ohessa, helposti ja häiriöttä. Käyttöliittymä, joka toimii toimistoympäristössä, ei sovi meluisassa kaupunkikeskustassa liikkuvalle tai autolla ajamiseen. Siksi tarvitaan erilaisia tapoja käyttää samoja mobiililaitteen toimintoja eri yhteyksissä.
Kokonaisvaltainen käyttöliittymäsuunnittelu vaatii tapoja havainnollistaa käyttöympäristö niin, että suunnittelija kykenee ottamaan kaikki ympäristön vaatimukset huomioon. Väitöstyössä onkin kehitetty menetelmä ympäristön ominaisuuksien keräämiseksi ja niiden käyttöliittymävaikutusten havainnollistamiseksi.
Ronkaisen väitöstutkimuksessa on kehitetty useita uusia, perinteiset näppäimet korvaavia tapoja mobiililaitteen käytölle ja analysoitu niiden käyttökokemusta. Erityisesti äänen merkitys, äänellä vahvistetut graafiset näppäimet ja äänisuunnittelu ovat väitöstyön keskiössä. Kaikkien tapojen tarkoituksena on vapauttaa käyttäjä katsomasta suoraan laitteeseen sitä käytettäessä. Tekstiä voidaan syöttää puheen avulla niin, että laite lausuu kirjaimet ja välilyönnit. Toinen tutkittu tapa on hyödyntää aikakatkaisua ja joko ääni- tai visuaalista palautetta.
Kiihtyvyysanturien tai puhelimen kameran antaman kuvatiedon avulla voidaan toteuttaa eleohjaus. Siinä käyttäjä joko liikuttaa tai ravistaa laitetta kädessään, piirtää sillä kuvioita ilmaan tai näpäyttää taskussa olevaa puhelinta. Käyttäjätutkimuksessa ihmiset pitivät vain viimeistä tapaa sosiaalisesti hyväksyttävänä.
Käyttöliittymäsuunnittelussa käyttäjän mielipide käyttökokemuksesta onkin ratkaiseva. Millaisia käyttötapoja ihmiset ovat valmiita hyväksymään? Visuaalisuuteen on totuttu, eikä uusien tapojen oppimista välttämättä nähdä vaivan arvoisena. Eri tavoin käytettävien samojen toimintojen välinen loogisuus ja ymmärrettävyys on tärkeää. Käyttäjätutkimusta on Ronkaisen väitöstutkimuksen mukaan tehtävä jo tuotekehityksen alkuvaiheessa, eikä vasta loppumetreillä.
Lisätietoja:
Professori Olli Silvén, Oulun yliopisto, sähkö- ja tietotekniikan osasto, Konenäön tutkimusryhmä, p. 040 555 2451