Opintojen suunnitteleminen

• Etusivu

• Paluu opintojen pariin

• Puuttuvien kurssien suorittaminen

• Opintojen rakenne

• Opintojen suunnitteleminen

• Diplomityön ohjaus

• Lomakkeet

• Linkit

• Yhteystiedot

Opintojen suunnittelu on tärkeä osa yliopisto-opiskelua. Opiskelun suunnittelu käsittää

1. henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen, joka huomioi opinnoille asetetut tavoitteet ja päämäärät
2. ajankäyttösuunnitelman, joka huomioi kaikki muutkin elämänalueet

Opiskelun suunnittelu antaa ryhtiä opinnoille ja mahdollistaa niiden sujuvan etenemisen.

HOPS

HOPS on henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka toimii opintojen suunnittelun ja jäsentämisen tukena. HOPSin lähtökohtana on opetussuunnitelma, jonka sisältämien opintojen tarkoituksenmukaista toteutumista HOPSille tuetaan. HOPSista muodostuu yksilöllinen kokonaisuus, joka auttaa opintojen kokonaisuuden hahmottamisessa, aikataulun suunnittelemisessa sekä motivoi opiskeluun.

HOPSn laatiminen

Opinnoissa tulee vastaan suvantovaiheita, joihin HOPSin tekeminen sijoittuu luontevasti. HOPS auttaa opiskelijaa siinä, että hän tietäisi, että mille opintojaksolle tulisi osallistua. Lisäksi HOPSn kautta aiemmat opinnot tulee hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. HOPS auttaa opiskelijaa myös suuntautumaan omien mielenkiinnon kannalta merkityksellisiin opintojaksoihin.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan pääsääntöisesti opiskelujen aloitusvuoden opinto-oppaan mukaisesti. Opintosuunnitelma laaditaan ohjaajan ja opiskelijan yhteistyönä.

Opiskelijan ajankäyttö

Opiskelu vie aikaa ja jos sitä ei ole, niin sitä on järjestettävä. Arkielämä muodostaa opintojen kehyksen. Jos kalenteri on täyttynyt jo ennen opintojen alkua elämän jäljistä, ei opiskelu tuo siihen lisää väljyyttä, vaan vaatii ehkä enemmänkin jonkin poisjättämistä. Tekemisiään joutuu siis priorisoimaan. Tinkimisen varaa harvemmin löytää läheisten ihmissuhteiden, aviopuolison ja lasten, parista. Myöskään työ ei aina jousta opintojen takia - varsinkaan, jos opiskelu ei varsinaisesti ole oman työnantajan intressissä. Heikoimmille jäävät silloin harrastukset ja muu sosiaalinen toiminta. Näitäkään ei välttämättä tarvitse uhrata, mikäli kaikki toiminnot mahtuvat kalenteriin niin, että aikaa jää myös hengähtämiseen ja joutenoloon ("luovaan laiskotteluun").

Opintojen aikatauluttaminen

Ajankäytön suunnittelu liittyy saumattomasti opiskeluun, eikä vain sen suunnittelu vaan myös noudattaminen. Opiskelu vaatii itsekuria ja oman elämän haltuunottoa myös ajan suhteen. Tässä auttaa tavallisen vuosikalenterin ahkera käyttäminen. Sinne voi merkitä kaikki pakolliset menot, mukaan lukien opiskelulle varatut ajat. Ajantarve voi vaihdella riippuen siitä, onko lukemassa tenttiin, työstämässä esseetä tms. Pääasia kuitenkin arkisen elämän kulun kannalta on, että on jokin säännöllinen aika käytettävissä opiskelua varten.

Laadi kalenteriisi viikkosuunnitelma, jossa on mukana kaikki tämänhetkiset "pakolliset" toimintasi - mukaan lukien tämänhetkinen opiskelusi. Pitkäjänteinen opiskelu ei onnistu, jos siihen ole tarpeeksi sitoutunut. Tämä näkyy konkreettisesti siinä, että aikaa opiskeluun ei tahdo löytyä tai ei jaksa paneutua ja keskittyä. Asiaa auttaa rehellinen mietiskely ja punnitseminen: miksi opiskelen, mitä haluan siltä saavuttaa, mitä olen valmis tekemään sen hyväksi? Aikuisten oppimismotivaatio nousee yleensä hänen käytännön elämästään: työstä, harrastuksista jne.

Opintojen aikataulua laatiessa kannattaa miettiä ainakin seuraavia asioista:

• • kurssien sijoittaminen kalenteriin (kuten tenttipäivät, kurssien luennot, laskuharjoitukset, harjoitustöiden palautusajat)
  • Huom! liian monta kurssia töiden ohelle ei kannata ottaa
  • milloin aloitan diplomityön?
  • kauanko teen diplomityötä?
  • milloin diplomityö on valmis?
  • milloin haluan valmistua?